Lehden mielipidepalstalla julkaistiin lyhennetty versio, jossa ei ollut kirjoitukseen liittyviä tuulivoiman ja sen markkinoinnin linkkejä. Niinpä julkaisemme poikkeuksellisesti kirjoituksen linkkeineen Kuriirin nettisivuilla www.kuriirilehti.fi
Tuulivoiman markkinointitermejä
Ranualle suunniteltujen tuulivoimaloiden lapakorkeus voi nousta 300 metrin korkeuteen, ja ne pystytetään sinne mistä ne näkyvät. Luontoa turmelevat myös jättimäiset betoniperustukset ja leveät kulkuväylät. Tuulivoimalat vaikuttavat negatiivisesti eläinmaailmaan, jonka elintila häiriintyy ja vähenee, puhumattakaan ihmisille ja eläimille aiheutuvista meluhaitoista. Edellä kuvatusta huolimatta tuulivoimaa markkinoidaan Suomessa termeillä ihmisystävällinen, ympäristöystävällinen ja taloudellinen.
Ihmisystävällinen
Tuuliturbiinien läheisyydessä asuvat ihmiset altistuvat tuulivoimalan valoille ja välkeheijasteille. Matalataajuiset äänet todistettavasti aiheuttavat sairauksia. Tuulivoimalan aiheuttama melu häiritsee unta. Tämä melu aiheuttaa mm. stressiä, korkeaa verenpainetta ja sydänongelmia. Saksassa asukkaiden tärkeimmät syyt hankkeiden keskeyttämiseen ovat turbiinien toimintaan liittyvä terveysongelma ja vaikutus maisemaan (https://www.osw.waw.pl/en/publikacje/osw-commentary/2019-09-25/german-wind-power-sector-crisis-energiewende-under-further ja https://lakartidningen.se/opinion/debatt/2013/08/infraljud-fran-vindkraftverk-en-halsorisk/9). Tuulivoimalan tulo ympäristöön tuhoaa ihmiseltä aidon luontokokemuksen. Voimalaitosten ympärillä olevista alueista tulee teollisuusalueita. Kiinteistön arvo laskee huomattavasti ja kiinteistöjä on vaikeaa myydä.
Ympäristöystävällinen
Tuulivoimaloita mainostetaan vihreänä, puhtaana energiana. Tuulivoimala on lyhytikäinen ja se jättää jälkeensä tuottamaansa energiaan suhteutettuna suuren ympäristöjäljen. Suomen 1400 tuulivoimalan alle on jäänyt noin 11 000 hehtaaria puutonta aluetta. Näiden yhteenlaskettu betonitarve on ollut noin 1 400 000 000 kg betonia. Betonilla on erittäin merkittävä negatiivinen ympäristövaikutus (https://www.jkoskenmaki.fi/l/betonin-ymparistovaikutukset/). Lisäksi tuulivoimalat tarvitsevat suuren määrän terästä, öljyä sekä harvinaisia maametalleja. Yhteen 3,5 megawatin tuulivoimalaan menee 600 kiloa harvinaisia maametalleja (https://eetti.fi/yttrium-prometium-wtf-harvinaiset-maametallit-pyorittavat-maailmaa/) Niiden louhiminen aiheuttaa suuren ympäristötuhon ja niihin liittyy eettisiä ongelmia. Tuulivoimaloiden siivet ovat vahva ympäristöongelma. Ympäristövaikutusten kannalta hälyttävintä on komposiittimuovista valmistettujen turbiinien siipien kulumisessa vapautuvien kemikaalien leviäminen. Norjalaistutkimusten mukaan 10–20 prosenttia siipien painosta kuluu voimalan käytön aikana. (https://tvky.info/2021/11/mita-tuulivoimasta-tulisi-tietaa/ ).
Taloudellinen
Tekniikan maailma -lehti kertoo, että tuulivoima on noussut edullisimmaksi sähkön tuotantotavaksi Lappeenrannan teknillisen yliopiston tekemässä vertailussa (https://tekniikanmaailma.fi/tutkimus-tuulivoima-edullisinta-paitsi-jos-otetaan-huomioon-todelliset-tuotantokustannukset-jolloin-ydinvoima-edullisinta/). Ongelma tässä vertailussa on, että se ei ole ottanut huomioon sille välttämätöntä varavoimaa, tehonhallintaa ja kantaverkon vahvistamista. Kun otetaan nämä huomioon, edullisin sähköntuotantotapa on ydinvoima. Suurin ongelma tuulivoimassa on, että sen energian tuotantoa ei voi säädellä ja ennakoida. Se tuottaa energiaa silloin, kun tuulee, oli tarvetta tai ei. Tämä aiheuttaa ylimääräisiä kustannuksia, joista se ei ole velvoitettu vastaamaan. On vaikeaa ymmärtää, mitä taloudellista hyötyä on siitä, että rakennetaan energiantuotantoa, jota on vaikea säätää, ennustaa ja vaatii rinnalleen varavoiman voidakseen toimia.
Jos tuulivoiman rakentamisen paikallisen tason tärkein puoltava argumentti on, että se tuo kuntaan verotuloja ja kun nämä verotulot hankitaan asukkaiden ja lomailijoiden viihtyvyyden, terveyden ja kiinteistöjen arvon laskun kustannuksella, ollaan kyllä varsin heikoilla eväillä liikkeellä.
Tuulimyllyistä vapaa Ranua ry